Miten suunnitella hyvä kysely (opas)

Yksinkertainen opas hyvän kyselyn laatimiseen

LimeSurveyn avulla kyselyn kokoaminen käy erittäin nopeasti. Valitettavasti se tekee myös huonon kyselyn laatimisesta hyvin helppoa.

Tältä sivulta löydät yksinkertaisen oppaan sellaisen kyselyn laatimiseen, joka ei ole vain vaivaton vastata, vaan antaa myös merkityksellisiä vastauksia.

Myös blogi "Survey design tips & tricks" tarjoaa muuta erittäin hyödyllistä tietoa.

Ennen kyselyn laatimista

Joihinkin tärkeisiin kysymyksiin on vastattava ennen minkään kyselylomakkeen suunnittelua – itse asiassa jo ennen sen päättämistä, onko kyselylomake oikea tapa edetä.

Mitä haluat tutkimuksellasi todella selvittää?

Kun olet vastannut tähän kysymykseen, pohdi seuraavia:

• Auttaako kysely minua saamaan tutkimukseeni tarvittavat tiedot?
• Keiltä kannattaa pyytää vastauksia kyselyyn?
• Miten voin varmistaa, että tavoitan oikeat ihmiset?
• Miten vastaajat voidaan parhaiten auttaa ymmärtämään kysymykset täysin (jotta saadut tiedot ovat tarkkoja ja hyödyllisiä)?
• Mitä tilastollisia menetelmiä (tietojen analysointiin), jos mitään, haluan tai tarvitsen käyttää tietoihin niiden keräämisen jälkeen?

Nämä ovat vain muutamia kysymyksiä, joihin tarvitset selkeät vastaukset päättäessäsi, onko LimeSurvey sinulle oikea työkalu.

LimeSurvey sopii erinomaisesti täysin jäsenneltyihin (tiedät kaikki tarvitsemasi kysymykset ennen haastattelun aloittamista), standardoituihin (kaikki saavat suunnilleen saman kyselylomakkeen) ja pääosin määrällisiin (kyse on lähinnä numeroista tai kysymyksistä, joissa on ennalta määritetyt vastaukset) kyselylomakkeisiin, jotka kerätään verkossa.

Tästä voi tietysti jossain määrin poiketa. LimeSurveyn avulla voi kerätä vastauksia joihinkin puhelinhaastattelutyyppeihin. LimeSurveyllä voi myös kerätä laadullista tietoa esimerkiksi tekstikysymysten avulla.

Jossain vaiheessa saatat kuitenkin päätyä siihen, että muut tutkimusmenetelmät sopivat paremmin.

Kyselylomakkeen rakenne

Kysymysten järjestyksen ja ryhmittelyn päättämisessä on otettava huomioon muutamia seikkoja.

Aloita mahdollisuuksien mukaan kysymyksillä, joihin on helppo vastata ja joihin kaikki osallistujat vastaavat mielellään. Usein nämä ovat seulontakysymyksiä eli kysymyksiä, joilla selvitetään, kysytäänkö oikeilta ihmisiltä (käytä näiden seulontakysymysten hallintaan ehtoja ja/tai kiintiöitä).

Tämäntyyppisten kysymysten sijoittaminen alkuun voi auttaa estämään osallistujia keskeyttämästä kyselyä ennen sen loppuun saattamista, sillä ihmiset keskeyttävät todennäköisesti harvemmin, kun he ovat jo nähneet vaivaa vastatessaan näihin johdatteleviin tai seulontakysymyksiin.

Esimerkkejä:

Which of the following fruit do you like?
#Apples   ()
#Bananas  ()
#Cherries ()

(yksi valinta)

Ehtojen avulla voit näyttää seuraavan kysymyksen kirsikoista, jos osallistuja valitsi ''kirsikat''.

Why do you prefer cherries?
#They are tasty
#I love the color
#They are healthy
#They are juicy
#I love cherry pie

(monivalintakysymys (tai yksi valinta, riippuen siitä, tarvitaanko tarkkaa tietoa))

How much do you like cherries?
#1) Not much more than other fruit
#2) Like them more than other fruit
#3) It's one of my favourite fruits!
#4) I ADORE CHERRIES!

(yksi valinta)

Do you know any recipes with cherries?

[textfield]

Yllä on esimerkki helposti vastattavista johdattelevista kysymyksistä, joita seuraa pääkysymys.

Tavoitteena oli kerätä reseptejä, joissa on kirsikoita, omenoita ja banaaneja.

Toisaalta, jos sinun on esitettävä vaikeasti vastattavia kysymyksiä, voit harkita erillisten sivujen käyttöä kullekin kysymykselle tai kysymysryhmälle ja sijoittaa nämä vaikeat kysymykset aivan loppuun. Näin, jos osallistujat päättävät olla täyttämättä kyselyä loppuun, heidän aiemmat vastauksensa on ainakin tallennettu.

Rakenteeseen liittyen kannattaa vielä huomioida, että kyselylomake itse ei saa aiheuttaa vinoumia.

Markkinatutkimuksessa on esimerkiksi käsitteitä, jotka edellyttävät avustamattomia ja avustettuja kysymyksiä.

Esimerkki avustamattomasta kysymyksestä:

"Mitkä suklaamerkit tunnet?"

(tämän jälkeen tyhjä tekstikenttä)

Seuraava on esimerkki avustetusta kysymyksestä:

 "Mitkä seuraavista suklaamerkeistä tunnet?"

(tämän jälkeen lista merkeistä (monivalinta))

Kuten aiemmin mainittiin, jos sisällytät samaan kyselylomakkeeseen molempia kysymystyyppejä (avustettuja ja avustamattomia), sijoita ne eri sivuille ja aseta avustamattomat kysymykset ennen avustettuja kysymyksiä. Jos avustettu kysymys esitetään ennen avustamatonta kysymystä, se voi tahattomasti vaikuttaa osallistujien vastauksiin, mikä mitätöisi tulokset.

Yksittäiset kysymykset

Kysymysten ei tule olla johdattelevia. "Mitä mieltä olet LimeSurveystä?" on hyväksyttävä (ei-johdatteleva) kysymys, kun taas "Etkö olekin samaa mieltä siitä, että LimeSurvey on todella hieno työkalu?" on johdatteleva kysymys.

Muita esimerkkejä ja ehdotuksia kysymysten muotoiluun:

Ihmiset saattavat vastata "kyllä"' rahan lahjoittamiseen, jos kysymykset esitetään seuraavasti:

• Rakastatko luontoa?
• Lahjoitatko rahaa joen auttamiseksi?

He vastaavat todennäköisesti "ei", kun kysymykset esitetään näin:

• Onko rahan puute sinulle ongelma?
• Lahjoitatko rahaa joen auttamiseksi?

Saadaksesi asianmukaisia vastauksia järjestä kysymykset seuraavasti:

• vähiten arkaluonteisista arkaluonteisimpiin
• yleisistä tarkempiin
• faktakysymyksistä mielipidekysymyksiin

Lisäksi kyselyn kysymys voi olla:

• Avoin (vastaaja vastaa omin sanoin) tai
• Suljettu (vastaaja valitsee rajatusta määrästä vaihtoehtoja)

Suljettuja kysymyksiä on paljon helpompi analysoida, mutta ne eivät välttämättä anna vastaajien antaa juuri sitä vastausta, jota he haluaisivat.

Esimerkki: "Mikä on lempivärisi?"

Avoin: Joku voi vastata "tumma fuksia", jolloin tuloksiisi tarvitaan luokka "tumma fuksia".

Suljettu: Kun vaihtoehtoja on vain 12 väriä, työsi helpottuu, mutta vastaajat eivät ehkä voi valita juuri omaa lempiväriään.

Harkitse jokaista kysymystä huolellisesti ja päätä, tuleeko sen olla avoin vai suljettu. Jos tarvitset syvällisempää ymmärrystä vastauksista, käytä avoimia kysymyksiä. Muussa tapauksessa voit käyttää suljettuja kysymyksiä.

Esimerkki (avoin): "Mikä mielestäsi on paras tapa siivota joki?"

Tee siitä avoin: vastauksia ei ehkä ole helppo koota taulukkoon tai kaavioon, mutta saatat saada syvällistä tietoa ihmisten tunteista ja ajatuksista joen tai ympäristön siivoamisesta ja voit käyttää suoria lainauksia raportoinnissasi.

Esimerkki (suljettu): "Kuinka usein vierailet joella?"

Tee siitä suljettu seuraavilla vaihtoehdoilla:

• Lähes joka päivä
• Vähintään 5 kertaa vuodessa
• 1–4 kertaa vuodessa
• Lähes ei koskaan

Pystyt esittämään nämä tiedot selkeässä pylväskaaviossa.

Kun käytät monivalinta- tai yhden valinnan kysymyksiä, valitse sopiva kysymystyyppi ja muotoile sekä kysymykset että vastaukset asianmukaisesti.

Esimerkiksi:

Which of the following fruit do you like?
#Apples   ()
#Bananas  ()
#Cherries ()

Yllä oleva on tyypillinen monivalintakysymys, koska listasta voi pitää useista vaihtoehdoista. Sen sijaan "Minkä seuraavista hedelmistä valitsisit mieluiten?" on yhden valinnan kysymys.

Molemmat hedelmäesimerkit on muotoiltu niin, että on selvää, että kysymys koskee vain lueteltuja hedelmiä. Jos kysyisit "Mikä on lempihedelmäsi?", sinulla pitäisi olla joko todella kattava lista hedelmistä tai, todennäköisemmin, käyttää LimeSurveyn asetusta, jolla lisätään "Muu"-kenttä. Yleisesti ottaen vastausvaihtoehtojen tulee useimmissa tapauksissa olla kattavia, toisensa poissulkevia ja yksiselitteisiä.

Jos sinulla on monivalinta- tai yhden valinnan kysymyksiä, joissa on paljon vaihtoehtoja, huomaa, että tämä voi aiheuttaa uuden vääristymän, sillä osallistujat keskittävät huomionsa todennäköisesti aivan ensimmäisiin vaihtoehtoihin eivätkä keskimmäisiin. LimeSurvey tarjoaa erinomaisen vaihtoehdon kysymysten järjestyksen satunnaistamiseen, ja se poistaa tämän ongelman jossain määrin.

Mikä tekee kyselystä hyvän?

Kyselyssä on kolme ominaisuutta, jotka auttavat saamaan oikeanlaisia vastauksia tarkempaa arviota varten:

1. Kysymykset ovat selkeitä ja täsmällisiä, ja yhdessä ne mahdollistavat yksityiskohtaiset, yksiselitteiset ja merkitykselliset vastaukset.
2. Kaikki valmiiksi määritellyt vastaukset ja niiden muodot sopivat kysymykseen.
3. Ihmisillä on tarvittaessa tilaa lisätä lisätietoja.

Lisäksi kannattaa aina pitää mielessä käyttäjäkokemus. Lukeminen, vierittäminen ja klikkaaminen ovat väsyttäviä toimintoja. Siksi:

1. Vältä tarpeettomia kysymyksiä.
2. Käytä ehtoja, jotta et kysy kysymyksiä, jotka eivät koske tiettyä osallistujaa.
3. Pidä kysymykset ja vastaukset lyhyinä ja helppolukuisina - käytä sopivaa merkintäkieltä.
4. Mieti vierittämisen ja klikkaamisen välistä tasapainoa. Näytä lyhyissä kyselylomakkeissa (5-15 kysymystä kysymysten monimutkaisuudesta riippuen) kaikki yhdellä sivulla. Käytä ryhmiä harkiten pidemmissä kyselylomakkeissa eli ryhmittele kysymykset ymmärrettävästi. Käytä ryhmien kuvauksia kertomaan selkeästi seuraavien kysymysten aihe.
5. Vältä osallistujien hämmentämistä erilaisilla asteikoilla eli rajoita eri asteikkotyyppien, asteikkojen laajuuksien ja asteikkokuvausten määrä mahdollisimman pieneksi. Yritä olla muuttamatta asteikkojen suuntaa. (Joitakin metodologisia poikkeuksia on.)
6. Arviointiasteikoissa voi olla hyödyllistä käyttää parillista määrää vaihtoehtoja, jotta vastaajien on helpompi päättää (katso alla).

Esimerkki vastausasteikosta, joka kertoo, kuinka ''hyvä'' jokin on:

1. Erittäin hyvä

2. Hyvä

3. Melko hyvä

4. Ei kovin hyvä

5. Huono

6. Erittäin huono

Esimerkki vastausasteikosta, joka kertoo, kuinka ''huono'' jokin on:

1. Hyvä

2. Tyydyttävä

3. Huono

Paras tapa aloittaa kyselyn suunnittelu on hetkeksi kuvitella ihanteellinen palaute. On sanomattakin selvää, että merkitykselliset vastaukset ovat hyödyllisimpiä, joten yritä luoda kysymyksiä, jotka houkuttelevat tällaisia vastauksia.

Miten tähän päästään? Paras tapa on jakaa kaikki osa-alueet erilleen ja päättää, mitä tietoa tarvitset.

Kuvittele esimerkiksi, että olet järjestänyt yleisölle avoimen tapahtuman ja tarvitset yleistä palautetta tapahtumasta.

Seuraava kysely on esimerkki kyselystä, joka ei ehkä sovellu hyödyllisten vastausten saamiseen:

Piditkö tapahtumasta?

( ) Kyllä

( ) Ei

Kuinka hyvä Wi-Fi oli?

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Oliko sinulla ongelmia päästä tapahtumaan?

( ) Kyllä

( ) Ei

Oliko annettu kartta hyödyllinen?

( ) Kyllä

( ) Ei

Mitä mieltä olit puhujien kirjosta?

( ) Erittäin surullinen ( ) Surullinen ( ) Neutraali ( ) Iloinen ( ) Erittäin iloinen

Matriisikysymykset olisivat parempi valinta yllä olevaan tilanteeseen.

Matriisikysymykset

Pääsääntöisesti skaaloja tulisi käyttää vain ikää, aikaa (mahdollisesti) tai määriä koskevissa kysymyksissä. Matriisikysymykset on muotoiltava huolellisesti, jotta saat mahdollisimman hyödyllistä palautetta. Muista, että pakollisista kysymyksistä koostuva matriisi voi karkottaa vastaajia, koska huonosti rakennettuna se ei mahdollista lisätietojen antamista.

Todennäköisesti kyselyysi vastaava henkilö haluaa antaa palautetta, ja jos hän ei koe voivansa jakaa mitään hyödyllistä, hän sulkee ikkunan ja jatkaa muualle.

Mikä siis on vialla yllä olevassa kyselyssä?

Käydään jokainen kysymys läpi yksi kerrallaan.

Kysymys 1 ei oikeastaan johda mihinkään. Kuvittele saavasi 100 vastausta "ei". Pelkkä vastaus ei kerro mitään hyödyllistä siitä, miksi osallistuja ei pitänyt tapahtumasta. Jäisit miettimään "ei"-vastausten syytä ja sitä, mitä vastauksilla pitäisi tehdä. Tarkastelemme tähän mahdollista parannusta hetken kuluttua.

Kysymys 2 on vielä huonompi kuin ensimmäinen. Palataan hyvän kyselyn kolmeen ominaisuuteen: kysymysten on oltava selkeitä ja täsmällisiä. En ole Wi-Fi-asiantuntija, mutta olen melko varma, että tätä voi mitata paremminkin. Lisäksi kysymys ei mahdollista mielekästä vastausta kysymykseen kuten "Mitä aiot tehdä tiedolla, että 33 % ihmisistä piti Wi-Fiäsi hyvänä, kun vain 23 % oli sitä mieltä?" Hyvän kyselyn kolmas ominaisuus edellyttää myös, että valmiit vastausvaihtoehdot sopivat kysymykseen.

On melko ilmeistä, ettei skaalan käyttö tässä kysymyksessä auta parantamaan Wi-Fin laatua. Kysymyksessä tarvitaan ehdottomasti tilaa, johon vastaajat voivat lisätä lisätietoja. Miten kukaan voisi ilmoittaa tietystä ongelmasta voimatta selittää sitä tarkemmin?

Tässä tapauksessa olisi lähes mahdotonta saada riittävästi tietoa osallistujien Wi-Fi-ongelmien kunnolliseen ratkaisemiseen. Kyselyiden tarkoitus on kerätä hyödyllistä tietoa, jonka pohjalta voi toimia tai josta voi oppia.

Kysymykset 3 ja 4 johtaisivat samoihin tuloksiin kuin kaksi ensimmäistä kysymystä. Ne sallivat vain vastauksen "kyllä" tai "ei", eikä kumpikaan anna mahdollisuutta lisätä tietoja. Tämän osion jälkeen esitämme ehdotuksia tällaisten kysymysten parantamiseen.

Kysymys 5, viimeinen kysymys, on myös tehoton. Tyytyväisyystason kysyminen jostakin ei ole kovin hyödyllistä, koska jokaisella on erilaiset mielenkiinnon kohteet, joten jokaisella on todennäköisesti erilainen mielipide kustakin puhujasta. Tämäkin on esimerkki siitä, että käytetään skaalakysymystä, vaikka sitä ei pitäisi.

Tutustu alla olevaan parannettuun kyselyyn.

Did you make use of the in-house Wi-Fi?

( ) Kyllä

( ) Ei

Oliko Wi-Fin kanssa ongelmia?

( ) Ei lainkaan ongelmia

( ) Muutama pieni ongelma, ei mitään suurta

( ) Yksi tai kaksi vakavaa ongelmaa

( ) Wi-Fi oli lähes täysin käyttökelvoton.

Jos kohtasit ongelmia, voisitko kuvata ne lyhyesti? (Tekstikenttä)

Oliko sinulla ongelmia tapahtumaan saapumisessa?

( ) Kyllä

( ) Ei

Miten saavuit tapahtumaamme?

( ) Junalla

( ) Autolla

( ) Bussilla

( ) Kevyt raideliikenne (esim. metro, raitiovaunu)

( ) Kävellen

Käytitkö verkkosivustomme karttaa?

( ) Kyllä

( ) Ei

Jos katsoit karttaa, oliko se riittävän yksityiskohtainen?

( ) Kyllä

( ) Se antoi suuntaa-antavan kuvan. Käytin kuitenkin toista karttaa tarkempien tietojen saamiseksi.

( ) Ei lainkaan yksityiskohtainen

Jos et käyttänyt karttaa, miksi et?

( ) Ei tarpeeksi yksityiskohtia

( ) Käytin sen sijaan navigaattoria/Google Mapsia.

( ) En edes tiennyt, että se oli olemassa!

Olivatko puhujat yleisesti ottaen mielenkiintoisia? Piditkö esityksistä?

( ) Lähes kaikki olivat mielenkiintoisia ja erittäin nautittavia

( ) Enimmäkseen nautittavia, mutta muutama vähemmän mielenkiintoinen puheenvuoro.

( ) Puolet ja puolet

( ) Enemmän tylsiä kuin mielenkiintoisia

( ) En pitänyt yhtäkään mielenkiintoisena

Perustele vastauksesi edelliseen kysymykseen tarkemmin. Voit mainita vapaasti

tiettyjä henkilöitä/puheenvuoroja. (Tekstikenttä)

Jos voisimme parantaa puheenvuorojen kirjoa tai sinulla on muita mielenkiintoisia ideoita

puheenvuoroihin liittyen, kirjoita ne alle (Tekstikenttä)

Jos sinulla on muita suosituksia tai ideoita, kirjoita ne alle. (Tekstikenttä)

Tämä kysely voi olla hieman pidempi, mutta siihen on paljon helpompi vastata ja vastauksia on helpompi tulkita. Kun jokaisesta aiheesta kysytään kaksi tai kolme kysymystä, tuloksia käsitellessä voi tehdä hieman enemmän analyysia. Kuvittele esimerkiksi, että ensimmäiseen kyselyn kysymykseen vastasi 30 henkilöä, joilla oli ollut ongelmia tapahtumaan pääsyssä.

Tämä olisi ollut kaikki tieto, jonka tuloksista olisi voinut saada, mutta uusilla vastauksilla olisi mahdollista päätellä, mitkä kulkutavat aiheuttivat ongelmia. Lisäksi voisit selvittää, käyttivätkö he tarjottua karttaa vai jotain muuta navigointitapaa, ja kohdentaa parannukset tämän perusteella tulevaisuudessa.

Muista, että 50 kysymyksen jälkeen käyttäjä lopettaa todennäköisimmin lukemisen

Tekstikenttäkysymykset ovat toinen tärkeä lisä. Niiden avulla osallistujat voivat antaa täsmällistä palautetta, josta voit ammentaa. On hyvä idea olla tekemättä näistä pakollisia, koska ne voivat luopua vastaamisesta.

Yhteenvetona: kyselyä laatiessasi sinun kannattaa pyrkiä luomaan kysely, joka esittää täsmällisiä kysymyksiä, jotta saat analyysia varten hyödyllisempää tietoa. Muista myös, että on hyödyllistä kerätä hieman ylimääräistä taustatietoa, sillä sen avulla vastauksia voi analysoida paremmin.

On myös tärkeää muotoilla kysymykset oikein. Jos ihmisten täytyy vastata kysymyksiin eivätkä he ymmärrä niitä, he sulkevat ikkunan ja siirtyvät muualle. Pyydä mahdollisuuksien mukaan jotakuta toista tarkistamaan kyselysi oikeinkirjoitus ennen sen julkaisemista, jotta kysymykset varmasti ovat selkeitä.

Kyselyn vinouma

Markkinatutkimuksessa tärkeä keino puolueettomien vastausten saamiseksi on välttää esittämästä kyselyn osallistujille kysymyksiä, jotka voivat vaikuttaa heidän antamiinsa vastauksiin. Kyselyn vinouman välttäminen auttaa poistamaan vastauksia, jotka voivat mitätöidä tai vääristää kerättyä aineistoa. Yritykselle tai yksityishenkilölle, jolla ei ole asianmukaista markkinatutkimuksen koulutusta tai tietämystä, on varsin helppoa ja tavallista tehdä tällainen virhe. Tämä koskee monia asioita: kysymyksen muotoilua, vastausvaihtoehtoja sekä tapaa, jolla haastattelija esittää kysymykset, jos tietoja kerätään puhelimitse tai kasvokkain.

Seuraavassa on esimerkki johdattelevasta kysymyksestä:

How much did you enjoy the event?

( )Very much

( )Just a little

( )Not very much

( )Not at all

Ensi silmäyksellä kysymyksen rakenteessa ei näytä olevan ongelmaa. Vastaajalla on kuitenkin vaihtoehtoja välillä "erittäin paljon" – "ei lainkaan". Ongelma on kuitenkin kysymyksen muotoilussa. Kysymällä osallistujalta "kuinka paljon" hän piti tapahtumasta kyselyn tekijä on jo luonut vinouman olettamalla, että vastaaja piti tapahtumasta jollakin tavalla, mikä ei välttämättä pidä paikkaansa.

Seuraava esimerkki on parempi tapa esittää kysymys niin, että se ei vaikuta osallistujan vastaukseen:

How would you rate your overall enjoyment of the event on a scale of 1 - 5: 1 = "Not at all" and 5 = "Completely enjoyed"

1 2 3 4 5

( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Kysymyksen uudelleenmuotoilu antaa vastaajalle mahdollisuuden vastata asteikolla, jonka avulla hän voi helposti ilmaista viihtymisensä tason. Samalla kyselyn tekijän on helppo koota tulokset taulukoksi ja verrata niitä muiden vastaajien tuloksiin. Lisäksi kannattaa tietysti lisätä kysymyksiä, joilla selvitetään tarkemmin, mistä osallistujat pitivät tai eivät pitäneet.

Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten pienet muutokset sanamuodoissa voivat parantaa kyselyäsi.